Ollaan samaa maata

”Kirjastolta Peltosaareen liian pitkä matka / sivistys ei kulkuansa radan ali jatka / jos et ohi kulje, huomata sen saatat / missä sydän sykkii, ollaan samaa maata”

Näin alkaa tuore, tuleva Riihimäki-biisi eli kyseisen sarjan voittajasanoitus Lasiinpuhaltajat.

Sanoituksen kirjoittajan Juha Kuisman sydän sykkii Riihimäelle aivan erityistä tahtia, sillä hänen isänsä suku on sieltä kotoisin. Ei aivan alun perin, vaan vasta evakkomatkan päätteeksi, jonka lähtöpisteet olivat Antrea ja Vuoksenranta. Paljon muistoja on Riihimäestä ehtinyt kertyä, sillä Kuisma on viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa alueella, etenkin vaarinsa tilalla. Vielä tänä päivänäkin suvun jäseniä asuu Riksussa.

Kuisman kirjoittajatausta juontaa juurensa 12-vuotiaaseen Juha-poikaan asti, joka näki Hollywood-adaptaation Marjorie Kinnan Rawlingsin teoksesta The Yearling. Tämä elokuva teki nuoreen poikaan vaikutuksen.

– Lämminhenkinen elokuva herätti ajatuksen siitä, että haluan itsekin luoda tekstiä, joka voisi koskettaa ihmisiä, Kuisma muistaa.

 

Fanipojasta biisinsanoittajaksi

– Yläasteella aloitin hapuilevan runoilun, ja kiinnostus kirjallisuutta kohtaan johti luontevasti kirjallisuuden opiskelujen pariin Jyväskylän Yliopistoon. Tuona aikana pääsin tutustumaan opastettuna useiden aikakausien kirjallisuuteen, ja innostuin milloin mistäkin, hän kertoo.

T.S. Eliotin, Aila Meriluodon ja monen muun tekstit inspiroivat tätä kirjoittajaa yliopistovuosina, mutta käänteentekevää oli tutustuminen Lauri Viidan runouteen. Se nimittäin Kuisman mukaan ”nosti eteen betonisen seinän”, sillä hän rakastui Viidan käyttämään kieleen.

– Pikku hiljaa huomasin jääneeni sen vangiksi. Kirjoitukseni alkoivat kuulostaa omaan korvaan diminutiivi-Viidalta, fanipojan kirjoitelmilta, mies myöntää.

Kirjoittaminen jäi tauolle. Aikaa kului. Kuisma tutustui keväällä 2018 jo joitain vuosia läpimurtoaan omaan uraansa hakevaan laulajaan. Hän alkoi kirjoittamaan tälle kappaleen sanoituksia tarkoituksenaan luoda radiohitin, mutta yhteistyö ei lähtenyt siivilleen tällä erää. Tuli saman vuoden syksy ja Biisisanoittamo rantautui Riihimäen Vihreään taloon. Kuisman serkku oli kuullut tämän kirjoittaneen kappaleiden sanoituksia ja vinkkasi meneillään olevasta Kaupunkibiisin sanoituskilpailusta. Kuisma päätti osallistua Palefacena tunnetun Karri Miettisen vetämään Biisisanoittamoon. Junassa istuessaan hän kuitenkin äkkäsi, että olisi kyllä hyvä, jos ihan tyhjin käsin ei sanoittamoon menisi.

– Kirjoitin 70 prosenttia, tai yli, kyseisestä tekstistä matkalla Palefacen työpajaan, tajuttuani, että olisi varmaan hyvä näyttää Karrille jotain tekstiä. Karrin ajatukset inspiroivat tukevoittamaan kertosäettä muutamalla säkeellä, jotka lisäilin siltä istumalta. Kirjoitin tekstiin myös pienen intron.

 

Oivat lasinpuhaltajat, lasiinpuhaltajat

– Ensimmäinen säe taisi liittyä ”oiviin lasiinpuhaltajiin”. Säkeen rytmi kerrytti kaiken muun. Pyöritin säkeen rytmiä päässäni ja rytmin ympärille kertyi tekstimassaa, Kuisma kuvailee sanoituksen syntyprosessia.

Sekä Paleface että osallistujat Vihreän talon Biisisanoittamossa olivat juuri niin kannustavia, kuin kuvitella saattaa. Sanoitus soi pop-iskelmänä Kuisman ajatuksissa. Mies kertoo luottavansa, että Rock Academy saa sanoituksen ja sävellyksen lyömään kättä.

– Ehkäpä ilman näitä hyviä sydämiä olisin saattanut pitää kilpailua yhdentekevänä, hän tuumaa.

Kuisma kertoo Lasiinpuhaltajat-sanoituksessaan tarinan lasitehtaan työntekijästä, joka rakastaa Ella-nimistä aputyttöä, kohtaa hänen kanssaan karun arjen ja hevosvoimin tekee talvipakkasessa työtään valittamatta, oli angiina tai ei. Mutta kun tämä oiva mies kaartuu tuopin ylle kantakuppilassaan, saavat surut ja murheet, ilot ja toiveet sekä salatut tunteet kyytiä. Tehtaan väki saa tarvitsemansa vertaistuen, sillä näiden Peltosaaren baarin pöytien ääressä istuvat he, jotka ovat sanoituksen mukaan ”samaa maata”, onhan ”vanhaan viljaan jäänyt vielä puitavaa”. Tarinan henkilö on inspiroitunut sukulaismiehen tarinasta.

– Toivon, että teksti muistuttaa niistä ihmisistä, joiden sinnikkyydestä tämä maa saa voimansa. Tarinan kaljahuurut saattavat hämätä joitakuita, mutta jokainen ihminenhän on laulun arvoinen, Kuisma sanoo.

”Tehtaan porukassa unohtaa ei saata / siellä sydän sykkii, ollaan samaa maata”.

 

LASIINPUHALTAJAT

KIRJASTOLTA PELTOSAAREEN LIIAN PITKÄ MATKA
SIVISTYS EI KULKUANSA RADAN ALI JATKA
JOS ET OHI KULJE, HUOMATA SEN SAATAT
MISSÄ SYDÄN SYKKII, OLLAAN SAMAA MAATA

PELTOSAAREN BAARIN OIVAT LASIINPUHALTAJAT
TARINOISSAAN TAVOITTAVAT IHMISYYDEN RAJAT
LASIJÄTTEET PAKKASELLA HEVOSVOIMIN KULKI
KENEN KEUHKOT PETTIVÄT, SEN ARKUN KANSI SULKI

VAIVAT, NAISET, KAIKKINAISET JOUTAVUUDET
PAINA EIVÄT MENETETYT TILAISUUDET
TEHTAAN PORUKASSA UNOHTAA EI SAATA
SIELLÄ SYDÄN SYKKII, OLLAAN SAMAA MAATA
PUHE SAMMALTAA TUO SIIS LISÄÄ JUOTAVAA
ON VANHAAN VILJAAN JÄÄNYT VIELÄ PUITAVAA

PALOHEIMON TEHTAAN KAUNIS APUTYTTÖ ELLA
JOTA LASIINPUHALTAJA ANOI RAKKAUDELLA
TARTTUI VÄÄRIIN LUPAUKSIIN JA RUUSU VAIHTUI HARJAAN
ARKI ISKI KARUMMIN KUIN LEHMÄHULLUUS KARJAAN

VAIVAT, NAISET, KAIKKINAISET JOUTAVUUDET
PAINA EIVÄT MENETETYT TILAISUUDET
TEHTAAN PORUKASSA UNOHTAA EI SAATA
SIELLÄ SYDÄN SYKKII, OLLAAN SAMAA MAATA
PUHE SAMMALTAA TUO SIIS LISÄÄ JUOTAVAA
ON VANHAAN VILJAAN JÄÄNYT VIELÄ PUITAVAA

PUHE SAMMALTAA TUO SIIS LISÄÄ JUOTAVAA
ON VANHAAN VILJAAN JÄÄNYT VIELÄ PUITAVAA