Kuva 1: Sanataiteilija Veera Vähämaa keskustelee asiakkaan kanssa tämän sanoituksesta Kortteliravintola Hugossa. Kuva: Minna Hautio.

Turun kolmas biisisanoittamo järjestettiin Kortteliravintola Hugossa. Hugo ja sen yhteydessä toimiva Pippurimylly-ravintola ovat toimineet samalla paikalla ja saman omistajaperheen omistuksessa vuodesta 1974 saakka. Baarissa on screenit, joista voi seurata urheilua ja siellä järjestetään säännöllisesti pubivisailuja sekä toisinaan myös pienimuotoisia keikkoja. Tässä katutasossa sijaitsevassa, muodoltaan pitkänomaisessa baarissa on satakunta istumapaikkaa.

Hugo valikoitui biisisanoittamon paikaksi siksi, että se on vanha ja perinteikäs baari. Sillä on oma vakiintunut ja arvonsa tunteva kanta-asiakaskuntansa, mutta sen asiakkaisiin kuuluu myös hyvin eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Se ei siten ole leimallisesti vaikkapa työväenbaari muttei myöskään erityisesti esimerkiksi nuoriso- tai hipsteribaari. Se sijaitsee Martin kaupunginosassa, mutta sen reunalla, joten sitä käyttävät monien kaupunginosien asukkaat. Sen maine vetää sinne asiakkaita myös kauempaa. Olennaista valinnalle oli myös se, että Hugo tiedettiin paikaksi, jossa uudenlaiset ideat otetaan hyvin vastaan ja jonka henkilökunta tukee niiden toteuttamista mielellään. Perinteikkyydestään huolimatta Hugo on myös hyvin kiinni ajassa, sillä se hyödyntää sosiaalisen median keinoja tehokkaasti.

Biisisanoittamoa markkinoitiin baarissa julistein sekä pahvisin lasinalustoin, joihin oli painettu hankkeen logo sekä kehotus kirjoittaa kääntöpuolelle itse keksimä sanoituksen pätkä. Sen saattoi halutessaan valokuvata ja lähettää hankkeen facebook- tai instagram-sivulle ja osallistua sen avulla pieneen kilpailuun, jossa palkintoina oli hankkeen t-paitoja. Lasinalusmarkkinoinnin arveltiin tarjoavan hankkeelle hieman erilaista näkyvyyttä, tuovan sanoittamisajatuksen lähemmäs konkretiaa ja siten jäävän paremmin mieleen kuin tavanomaisempi juliste. Tapahtumaa markkinoitiin sekä hankkeen että Hugon facebook-sivuilla. Sanoittamo järjestettiin Turun päivänä (16.9.), mikä mahdollisti sille laajan näkyvyyden Turun kaupungin eri medioiden kautta.

Baarin henkilökunnalla oli yllään hankkeen t-paidat, mikä entisestään korosti heidän rooliaan tapahtuman järjestämisessä sekä sitoutumistaan asiaan. Asiakkaille baarihenkilökunnan pitämä hankkeen t-paita viestitti paljon julistetta tai lasinalusia vahvemmin siitä, että tapahtumalla on Hugon hyväksyntä ja että myös baarihenkilökunta pystyy tarvittaessa kertomaan, mistä kilpailussa on kyse. Henkilökunta teki sanoittamosta päivityksiä sosiaaliseen mediaan tapahtuman aikana ja hanke sekä baari ristiintykkäsivät toistensa päivityksistä. Tällä tavoin saatiin tehtyä järjestäjien välistä yhteistyötä näkyväksi ja myös tavoitettiin runsaammin yleisöä.

Baarien kanta-asiakkaat voivat olla melko konservatiivisia osoittaa epäluuloa tai jopa ärsyyntymistä erilaisten ulkopuolisten tapahtumien tuomisesta heidän omaan tilaansa. Baarihenkilökunnan asenteella on siten todella olennainen merkitys sille, miten tapahtumat vastaanotetaan – miten asiakkaat saadaan innostumaan ja miten mahdolliset torjuvat reaktiot saadaan liennytettyä. Illan aikana olikin havaittavissa useamman kerran, että baarityöntekijä joko kertoi asiakkaalle tapahtumasta tai jutteli tälle leppoisasti ja rohkaisi osallistumaan.

Kuva 2: Päivitys hankkeen instagram-sivulla. Biisisanoittamo näkyi baarissa mm. baaritiskille sijoitetuissa julisteissa sekä henkilökunnan t-paidoissa. Hugo ja hanke linkkasivat toistensa kuvia ja päivityksiä sosiaalisessa mediassa. Päivityksessä Hugo on merkitty sen yhteydessä sijaitsevan Pippurimylly-ravintolan nimellä. Kuva ja instagram-päivitys: Sari Tolonen.

Biisisanoittamo järjestettiin kello 19–21. Tuolloin baarin etuosassa, jossa sanoittamo sijaitsi, oli arviolta 20–25 henkeä. Kun sanoittamo julistettiin alkaneeksi, pari ihmistä poistui paikalta ja osa siirtyi baarin muihin tiloihin. Sanoittamolla ei siten ollut mitenkään erityisen karkottavaa vaikutusta, mutta osa ei selvästikään halunnut osallistua siihen ja saattoi kokea sen häiritsevänä. Toisaalta paikalla oli selvästi muutamia henkilöitä, jotka olivat jo valmiiksi aikeissa osallistua siihen ja sanoittamon alettua baariin tuli vielä muutama henkilö nimenomaan tarkoituksenaan osallistua sanoittamoon.

Illan aikana 17–20 henkilöä osallistui sanoittamiseen aktiivisesti. Eräs vanhempi herrasmies tuli paikalle vain tuomaan oman kilpailusanoituksensa. Hän kertoi, ettei hänellä ollut mahdollisuutta jättää sitä netin kautta, jolloin tarjouduimme kirjaamaan sen kilpailuun hänen puolestaan. Hän kysyi, voisiko baariin jättää sanoituksia myöhemminkin. Baarin henkilökunta suhtautui tähän positiivisesti ja myöhemmin päätettiin vielä sijoittaa baariin kilpailun loppuajaksi palautuslaatikko vastaavia tilanteita varten.

Biisisanoittamon alussa tunnelma oli molemmin puolin hieman jännittynyt ja odottava. Tuntui vaikealta ja tungettelevalta lähteä lähestymään vapaa-aikaansa viettäviä asiakkaita. Päällepäin ei voinut suoraan päätellä, kuka suhtautuisi milläkin tavalla: osa saattoi jo odottaa tilaisuuden alkua, osa saattoi kokea lähestymisen häiritsevänä.

Sanoittamoa vetävät sanataiteilijat Veera Vähämaa ja Marko Laihinen jakoivat pöytiin papereita ja pyysivät listaamaan ”seitsemän hyvää asiaa Turussa”. He korostivat, että tarkoitus ei ollut listata substantiiveja kuten ”Aurajoki”, vaan esimerkiksi ”kävely Aurajoen rannassa elokuun illassa”. Sen jälkeen pyydettiin kirjoittamaan ”seitsemän ikävämpää asiaa Turussa”. He tähdensivät, että tarkoitus oli pysähtyä pohtimaan niin hyviä kuin huonojakin asioita kaikkien aistien kautta, ei pelkästään näköaistin.

Paperi ja kynä voivat tuntua baaripöydässä melko odottamattomilta välineiltä ja hämmentää vihjauksellaan siitä, että nyt olisi oltava tuottelias ja nimenomaan tekstin muodossa. Osa asiakkaista aloitti kirjoittamisen luontevasti, mutta osa vähätteli itseään ja osaamistaan ja arkaili näyttää sanalistojaan. Hieman vilkuiltiin myös toisiin pöytiin ja ikään kuin odoteltiin, miten siellä toimitaan – lähdetäänkö siellä mukaan vai jätetäänkö paperit koskemattomina pöydille. Mutta oli myös niitä, jotka tuottivat nopeasti paljon tekstiä ja toivat niitä oma-aloitteisesti nähtäväksi.

Kun asiakkaat olivat jonkin aikaa kirjoittaneet tekstiä, aloitettiin sanojen alustava muokkaaminen musiikiksi. Markus Kaustell kiersi pöydästä toiseen ja muokkasi sanoituksista kappaleen pätkän siihen tyylilajiin, jota kirjoittaja oli toivonut. Samaan aikaan Veera ja Marko kiertelivät keskustelemassa sanoituksista kunkin pöytäkunnan kanssa erikseen.

Baarin kanta-asiakkaisiin kuuluu joukko muusikoita. He olivat erittäin innokkaasti mukana, lainasivat trubaduurin kitaraa ja esittivät itsekin kappaleita. Heidän tekemästään rap-sanoituksesta tehtiin pieni spontaani biisi, johon he tuottivat rytmit lyijykynillä, tuopeilla ja baaripöydällä.

Tämän päivän biisisanoittamossa rytmi valtasi Hugon🎤👏😎🙌

Julkaissut Biisisanoittamo Sunnuntai 16. syyskuu 2018

Video 1: Markus Kaustell (kitara) ja Hugon asiakkaat improvisoivat yhdessä kappaleen, jossa oli iskevän sanoituksen ja tyyliin sopivan musiikin lisäksi erinomaiset perkussiot. Videointi: Niina Niemi-Nagy.

Vaikka muusikkoherrat olivat ehkä näkyvin osa yleisöä, paikalla oli myös muita, jotka paneutuivat tehtävänantoon tosissaan. Sanoitukset herättivät myös keskustelua pöytäkuntien sisällä ja niiden välillä. Pohdittiin esimerkiksi sitä, miten Aurajokea usein kuvataan postikorttimaisen kauniina näkymänä, vaikka se itse asiassa on melko likainen, eräänkin asiakkaan mukaan varsinainen Kurajoki, jonka syvyyksistä nousee ruosteisia polkupyöriä ja muuta rojua. Toisaalta Aurajoki on myös monen asian symboli – sinne voi vaikka heittää eksän kämpän avaimen sen jälkeen, kun parisuhde on loppunut. Sanoituksissa päästiin parhaimmillaan todella pitkälle; mieleenjäävimpiä kielikuvia oli esimerkiksi kuvaus lapasiin verhottujen kätten vaimeasta taputuksesta joulurauhan julistamisen jälkeen.

Baarit ovat parhaimmillaan oivallisia paikkoja biisisanoittamoille. Niissä vallitsee jo valmiiksi rento tunnelma ja niiden tilat soveltuvat luontaisesti sekä kirjoittamiseen että musisointiin. Alkoholi poistaa estoja ja sopivasti käytettynä se voi myös siivittää ajatuksen uudenlaiseen lentoon. Baarit ovat kuitenkin erityisesti kanta-asiakkaille tärkeitä paikkoja. Sitä tärkeämpiä, mitä enemmän ne toimivat asiakkaan oman olohuoneen korvikkeena. Baarin kanta-asiakkailla on usein vahva ryhmähenki ja -identiteetti. Ulkopuolisen voikin olla vaikea saada asiakkaita osallistumaan toimintaan, mikäli hänet koetaan tunkeilijaksi. Siksi minkä tahansa uuden, ulkopuolelta tulevan toiminnon onnistunut vieminen baareihin hyötyy siitä, että sillä on joku yhteisön luottama suosittelija. Tällaisena voi toimia baarihenkilökunta tai esimerkiksi kanta-asiakas, jolla on vahva mielipidevaikuttajan asema.

Vaikka Hugossa päästiinkin pian alkujännityksen haihduttua suorastaan jamitunnelmiin ja kuultiin mitä syvällisimpiä tulkintoja turkulaisuudesta, on selvää, että kyseessä oli vain pintaraapaisu siitä, mitä osallistaminen ja sanataiteen luova käyttö voisivat parhaimmillaan olla; pitkäaikaisen ja toistuvan yhdessäolon kasvattaman luottamuksen kantamaa vuorovaikutusta, joka johtaa myös taiteellisesti tasokkaisiin tulkintoihin.

 

Kirjoittaja: Minna Hautio, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu