27.8.2020
Margit Ojaniemi
Kulttuurituotannon monimuoto-opiskelija
Humanistinen ammattikorkeakoulu- Kauniainen
Kuvassa: Margit Ojaniemi
Aloitin kulttuurituottajan opinnot vuosi sitten Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
monimuoto-opintoina. Ensimmäinen harjoittelu alkoi olla marraskuussa ajankohtainen, ja
silmiini osui ilmoitus mielenkiintoisesta harjoittelupaikasta Beetles life-hankkeessa. Päädyin
ottamaan yhteyttä Humakin vastaavaan lehtoriin, Antti Pelttariin, ja pääsin mukaan
tuottamaan sanoituskilpailua Suomen uhanalaisen luonnon puolesta. Innostuin
harjoittelupaikasta heti, sillä siinä yhdistyi kaksi minulle mieluisaa asiaa: musiikki ja luonto.
Sain tammikuussa työparikseni Niina Bruunin.
Sanoituskilpailun ajattelisi olevan helppo järjestää “tuosta noin vain”. Sain kuitenkin todeta,
että monia käytännön asioita ja yksityiskohtia oli valtava määrä mietittäväksi. Lisäksi oman,
poikkeusaikaan sopivan, elementtinsä toi mukanaan etätyöskentely. Työryhmästä
suurimman osan kanssa en vielä(kään) ole koskaan tavannut. Harjoittelu on siis antanut
mainiot edellytykset etätuottamisen saloihin ja organisointiin.
Koneen ääreltä kuusimetsiin
Kuvassa: Maikkarin Mika Tommola ja Margit
Tuotannon aikana minulta kysyttiin usein, miten sanoittamalla voi suojella luontoa?
Mielestäni kysymys on hyvin relevantti ja oikeutettu. Biisisanoittamon tarkoituksena on saada
näkyvyyttä hankkeelle ja tuoda sitä ihmisten tietoisuuteen. Mitä enemmän luonto ja sen
monimuotoisuus ovat osana ihmisten ajatuksia, arkea ja elämää, sitä enemmän sitä halutaan
vaalia. Ja mikä olisikaan helpommin lähestyttävä tapa tuoda esimerkiksi kovakuoriaisia
arkeemme kuin laulu ja musiikki. Kulttuurin yhdistäminen uudenlaisiin yhteyksiin on minusta
mielenkiintoista ja palkitsevaa. Mahdollisuuksia tämän kaltaiseen, rajoja ylittävään,
toimintaan on paljon ja uskonkin, että kulttuurituottajan osaaminen tulee olemaan
arvostettua monilla eri aloilla tulevaisuudessa.
Sanoituskilpailussa on paljon työtä mikä ei näy ulospäin. Ja juuri tämä osuus kuuluu tuottajan
työhön. Sanoituskilpailun tuotantoprosessin voisi mielestäni jakaa kolmeen osaan:
esituotantoon, varsinaiseen kilpailuun ja jälkituotantoon. Esituotanto sisältää tuotannon
ideasta lanseeraukseen, kilpailu taas markkinoinnin ja sanoittajien innostamisen ym. ja
jälkituotanto kaiken voittajasanoituksen julkaisun jälkeisen tuotannon. Pääsin
harjoittelussani vaikuttamaan ja osallistumaan näihin kaikkiin vaiheisiin. Vastasin mm.
tuotannon suunnittelusta, aikataulutuksesta, tuomareiden rekrytoinnista,
säveltäjän/sovittajan rekrytoinnista, esiintyjän rekrytoinnista sekä kilpailukampanjan aikana
toteutettavista haasteista ja nostokampanjoista. Osallistuin myös esimarkkinointiin,
somemarkkinointiin ja tiedottamiseen sekä monen käytännön asian suunnitteluun ja
toteutukseen.
Printtimedia, televisiokanavat sekä radiokanavat pyrittiin myös saamaan mukaan
kampanjaan. Tuotannon aikana lähetin satoja sähköposteja eri tahoille esitellen
Biisisanoittamoa ja kilpailuamme. Eri radiokanaviin ja muutamiin lehtiin olin yhteydessä
puhelimitse. Tämä oli hyvää harjoitusta pitchauksesta, sillä asia oli esitettävä nopeasti ja
napakasti uudestaan ja uudestaan. Kevään työn tuloksena saimme medianäkyvyyttä suoran
lähetyksen muodossa MTV:n uutisaamussa sekä Kymmenen uutisten loppukevennyksessä.
Pääsin myös Yle Radiosuomen Metsäradioon Minna Pyykön haastatteluun. MTV:n kautta
saadun näkyvyyden ansiosta meitä pyydettiin myös Vantaakanavalle omaan haastatteluun.
Livetilanteisiin ja muihinkin mediatapaamisiin oli paljon apua siitä, että olin esitellyt asiaa niin
monille tahoille sekä sähköposteissa että puhelimitse. Selviytyäkseen näistä tilanteista
tuottajan on oltava hyvin perillä tuotannostaan ja sen sisällöstä. Laajat taustamateriaalit ja
oma pohdinta auttoivat kertomaan kilpailustamme myös muille. Tuottajan on tärkeää
valmistautua yllättäviinkin tilanteisiin ja pitää mielessään kohderyhmä ja tavoitteet. Erilaiset
strategiat ja suunnitelmat on oltava sisäistettyinä ennen julkisia esiintymisiä.
“Matkusta kanssani suuresta pieneen, uskalla varjosta valoon”
Kuva Sipoonkorven sillalta.
Edellinen lause on lainaus Atte Komosen voittajasanoituksesta. Koen että se istuu hyvin myös
kasvuuni tuottajana. Aloittaessani olin ensimmäisen vuoden opiskelija-kotiäiti, mutta reilun
puolen vuoden aikana olen myös saanut varmuutta ja vahvistusta tuottajanidentiteettiini.
Työskentelytapani ja ideologiani työn tekemisen taustalla ovat toimineet. Tuottajan työ on
monin paikoin joustamista ja muutoksen sietämistä. Johanna Muhonen mainitsee
blogikirjoituksessaan resilienssin olevan kulttuurituottajan paras ystävä. Hän listaa myös
yrittäjähenkisen asenteen, luovuuden ja vastuullisuuden olevan kulttuurituottajan tärkeimpiä
ominaisuuksia. Näihin uskon itsekin, ja näin olen myös harjoittelussani pyrkinyt toimimaan.
Harjoittelu oli todella itsenäistä työskentelyä, ja jouduin noviisina täysin uusiin tilanteisiin.
Harjoittelun alussa en oikeastaan tiennyt tämän tyyppisestä tuotannosta mitään, mutta
yrittämisen, kokeilun ja kovan työn jälkeen voin sanoa, että kevään aikana olen oppinut
paljon. Kevään aikana sain myös todeta, että luova hulluus ja rohkeus vie mitä ihmeellisimpiin
tilanteisiin. Esimerkiksi Vantaan metsiin klo 6.00 aamulla punahärö-puku päällä!
Vaikka toisinaan tuntui, että olin haukannut liian suuren palan, loppujen lopuksi sainkin
monta hienoa muistoa ja kokemusta. Opin valtavan määrän käytännön asioita kantapään
kautta. Opin projektimaista työskentelyä, jonka ajattelen olevan oleellinen osa tulevaisuuden
työnkuvaani. Humakin monissa hankkeissa suositaan ns. kokeilukulttuuria, mikä mielestäni
antaa opiskelijoille normaalia enemmän vapauksia, mutta myös vastuuta. Tämä mahdollistaa
oppimisen paitsi oman luovuuden myös epäonnistumisten kautta. Väitän, että tämä myös
sitouttaa ja innostaa opiskelijoita perinteistä harjoittelua enemmän.
Tuotannossa on kyse myös hyvästä tiimityöskentelystä, ja koinkin erittäin tärkeäksi, etten
joutunut pohtimaan ja ratkomaan eteemme tulleita haasteita yksin, vaan saimme Niinan
kanssa toimia yhdessä. Voisikin sanoa, että jokaisen onnistuneen tuotannon takaa löytyy
toimiva tiimi!
Valtakunnallisen sanoituskilpailun toteuttaminen vaatii melko paljon resursseja ja
yhteistyötahoja. Kuitenkin vain jo muutaman hengen tiimillä voi saada paljon aikaan.
Biisisanoittamo konseptina on valmis ja hieno paketti valjastettavaksi muihinkin tuotantoihin.
Samaa voisi sanoa myös Beetles LIFE-hankkeesta. Luonnon ja kulttuurin
yhdistämismahdollisuudet ovat rajattomat, joten lauluja, kirjoja tai teatteria näkisi mielellään
tuotettavan myös tulevaisuudessa. Mielenkiinnolla odotan mistä aiheesta seuraavaksi
sanoitamme!
Oli hienoa päästä näkemään ja tekemään ensi kertaa kokonainen tuotanto alusta loppuun.
Mutta nyt on aika omalta osaltani ripustaa punähärökypärä naulaan ja kiittää kaikkia tästä
mahtavasta seikkailusta!
-Margit
Raportin alkuperäinen pdf-tiedosto:
BeetlesLife_blogiraportti_VALMIS
Lähteet:
Beetles life-hanke. Viitattu 3.8.2020. https://www.metsa.fi/projekti/beetles-life/
Biisisanoittamo. Viitattu 3.8.2020. www.biisisanoittamo.fi
Biisisanoittamon Facebook. Viitattu 3.8.2020. https://www.facebook.com/biisisanoittamo
Biisisanoittaja. Instagram. https://www.instagram.com/biisisanoittamo/
Lindholm, Arto 2019. Blogikirjoitus ”Kokeilukulttuurista vaikuttavuutta kehittämiseen.” Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu
1.8.2020. https://www.humak.fi/blogit/kokeilukulttuurista-vaikuttavuutta-kehittamiseen/
Muhonen, Johanna 2020. Blogikirjoitus “Resilienssi- kulttuurituottajan paras ystävä.” Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu
17.8.2020. https://www.humak.fi/blogit/resilienssi-kulttuurituottajan-paras-ystava/
Sanoittamalla kaupungin omistajaksi- kokemuksia sanoituskilpailusta. Minna Hautio, Juha Iso-Aho, Arto Lindholm, Antti Pelttari (toim).
Humak 2020. Helsinki. Viitattu 4.8.2020. Humakin julkaisu (syksy 2020).
Sorkio, Sasu: Vaikuta videolla. Helsinki, 2019. S. 11-86, 183-223.
Wikström, Juha: Markkinoinnin käsikirja yrittäjille, 2013. Espoo. s.187-203.
