Sanoituskilpailu näkyväksi toteuttajien yhteistyöllä

Yksi Sanoittamalla kaupunginomistajaksi -hankkeen tavoitteista on rakentaa sanoituskilpailukonsepti, joka on integroitavissa osaksi kuntien kulttuuripalveluiden tuotantoa. Tässä pilotointivaiheessa mukaan saatiin Turun, Riihimäen ja Imatran kaupungit, joissa jokaisessa testattiin hieman erityyppisiä toteutusympäristöjä ja -tapoja. Turussa tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman paljon erilaisia yleisöjä ja tätä varten suunniteltiin laaja näkyvyys- ja markkinointikampanja sekä kohdennettiin hankkeen neljä sanoituspajaa selkeästi eri kohderyhmille. Tämä blogiteksti käsittelee nimenomaan hankkeen Turun-toteutusta ja erityisesti sen ensimmäistä biisisanoittamoa.

Turussa hanke on suunniteltu ja toteutettu alusta saakka siten, että kaupungilla on siinä keskeinen rooli nimenomaan konseptin mahdollistajana ja markkinoijana. Yhteistyö kaupungin kanssa on tuonut taloudellisen panostuksen lisäksi runsaasti synergiaetuja sekä erityisesti markkinointiin merkittävää volyymiä, joita ilman hanke olisi jäänyt paljon vähäisemmälle huomiolle. Organisoinnin ja markkinoinnin (joista vastaavat Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki) lisäksi hankkeelle on välttämätöntä laadukas sisältöosaaminen, jota on saatu Kirjan talolta (2018), Rock Academyltä (Turun kaupunki 2017) sekä Vaikutusverstaalta (2018).

Kuva 1. Sanataiteilijat Veera Vähämaa ja Marko Laihinen valmiina aloittamaan biisihautomon. Molemmat taiteilijat kuuluvat hankkeen yhteistyökumppanin Kirjan talo ry:n taiteilijapooliin. Veera Vähämaa opettaa kirjoittamista lapsille ja aikuisille ja on tehnyt yhteisötaidetta vanhainkodeissa, sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Myös Marko Laihinen vetää kirjoituskursseja eri ikäisille. Hänen erikoisalaansa ovat aforismit. Kuva: Niina Niemi-Nagy.

Kilpailu alkoi 1.8, ja jo ennen kuin varsinaista lehdistötilaisuutta ehdittiin järjestää, kaupungin jokaiseen talouteen jaettava ilmaisjakelulehti Turkulainen (2018) uutisoi sen alkamisesta. Tämä hieman yllättävänkin hyvin alkanut kiinnostus kertoi todennäköisesti konseptin yleisestä kiinnostavuudesta ja voi enteillä sitä, että myös biisisanoittamoihin ja itse kilpailuun tullaan saamaan paljon osallistujia. Kilpailua ja biisisanoittamoja markkinoitiin osana Turun kaupungin tarjoamaa toimintaa. Näin ne saivat runsaasti näkyvyyttä Turun omissa mediakanavissa, joihin lukeutuu nettisivujen (Turun kaupunki 2018) ja sosiaalisen median päivitysten lisäksi myös mm. joka kotiin jaettava ilmaisjakelulehti Turkuposti (2018) sekä ilmoittelu erilaisissa tapahtumakalentereissa. Hanketta markkinoitiin myös postikorteilla, joita jaettiin erityisesti kirjastoissa mutta myös sissimarkkinoinnin yhteydessä sekä muissa tapahtumissa, esim. Turku Pridessä.

Turun ensimmäinen biisisanoittamo järjestettiin Taiteiden yönä (16. elokuuta) pääkirjaston sisäpihalla. Tapahtuman järjestäminen nimenomaan tuona ajankohtana oli sekä mahdollisuus että riski: Taiteiden yönä on runsaasti väkeä liikkeellä, mutta toisaalta kilpailevia tapahtumia on runsaasti, jolloin yksittäinen tapahtuma helposti hukkuu joukkoon. Kaupunki markkinoi Taiteiden yön biisisanoittamoa osana omaa Taiteiden yö -tapahtumakokonaisuuttaan ja se oli mukana myös Taiteiden yön omassa ohjelmakalenterissa. Tämän lisäksi tehtiin edeltävänä päivänä sissimarkkinointitempaus kahden trubaduurin kanssa. Siinä kierreltiin ympäri Turun keskustaa ja pyydettiin ihmisiltä laulun aiheita, joista improvisoitiin paikan päällä kappaleita. Tapahtumassa biisisanoittamo oli sijoitettu lähelle kirjaston omaa tapahtumaa, poistokirjamyyntiä, jonka tiedettiin perinteisesti keräävän runsaasti yleisöä. Tämä takasi osaltaan sen, että myös biisisanoittamo sai vähintään välillisesti huomiota myös niiltä, jotka olivat tulleet paikalle alun perin vain poistokirjoja ostamaan.

Sanoittamo järjestettiin ulkotiloissa, jotta siihen olisi mahdollisimman helppo poiketa. Paikalle saapui jo hieman ennen tilaisuuden alkuakin ihmisiä, jotka olivat selkeästi etsiytyneet nimenomaan biisisanoittamoon, ja nimenomaan tarkoituksenaan sanoittaa kappaleita. Tämän lisäksi monet ohikulkijat pysähtyivät pidemmäksikin aikaa keskustelemaan ja seuraamaan, mitä pajoissa tapahtuu. Ohikulkijoiden ja paikalle pysähtyneiden kommenteista päätellen moni tiesi jo ennalta, mistä oli kyse. Tästä voi päätellä, että markkinointi on onnistunut herättämään huomiota. Tapahtuman konsepti vaikuttaa kiinnostavan aidosti ja se herättää positiivista huomiota myös niissä, jotka eivät välttämättä itse kilpailuun ajattele osallistuvansakaan. Tämä puolestaan on hyvä enne sille, että myös voittajan julkistus tulee aikanaan herättämään kiinnostusta.

Biisisanoittamoon osallistui kahden tunnin aikana noin 20 ihmistä. Suurin osa oli naisia tai pariskuntia. Yksi äiti tuli paikalle nuoren lapsensa kanssa. Ihmiset viipyivät pajassa pitkään, jotkut jopa koko pajan keston ajan. Sanataiteilijat Marko Laihinen ja Veera Vähämaa antoivat sanoitusvinkkejä ja innostivat sanoittamisen alkuun. He teettivät osallistujilla alkuun pari pientä yhteistä harjoitetta. Sen jälkeen tekstintekijät kirjoittivat tekstejään itsenäisemmin ja sanataiteilijat pysähtyivät tarkastelemaan kunkin tekstiä vuorollaan. Lisäksi he soittivat biiseihin hieman musiikkiakin taustaksi, jotta saatiin kunnolla haltuun sitä, miltä sanoitus kuulostaisi laulettuna.

Kuva 2: Marko Laihinen luo säveliä osallistujan kirjoittamaan tekstiin. Osallistujista moni suhtautui kirjoittamiseen kunnianhimoisesti ja halusi kuulla asiantuntijoiden kommentteja teksteistä. Musiikin lisääminen tekstiaihioihin jo varhaisessa vaiheessa tukee sanoitustyötä merkittävästi. Kuva: Minna Hautio

Toteutuksen kannalta oli tärkeää, että sanataiteilijoita oli kaksi – näin tilaisuus pysyi sekä innostavana että leppoisana. Mikäli vetäjiä olisi ollut vain yksi, hänelle olisi tullut kiire eikä hän olisi todennäköisesti ehtinyt syventyä ohjaamaan yksittäistä osallistujaa. Sanataiteilijat kokivat tapahtuman mukavaksi ja antoisaksi. Olennaista oli, että he olivat saaneet ihmisissä aikaan inspiroitumista ja joitain ahaa-elämyksiä tekstin luomisen suhteen.

Video 1. Veera Vähämaa ja Marko Laihinen ensimmäisen sanoittamon jälkeisissä hyvissä tunnelmissa. Kuvaus: Niina Niemi-Nagy

Sanoittamojen kaltaisissa tapahtumissa ei pyritä tekemään valmiita sanoituksia, vaan ne toimivat lähinnä innoittajina ja rohkaisijana sille, että kilpailijat pääsevät sanoittamisen alkuun tai työstävät jo aloittamansa sanoitukset loppuun. Siksi varsinaista sitoutunutta osallistumista tärkeämpää on tuottaa impulsseja ja tehdä tapahtumaa näkyväksi. Sanoittamoon osallistui pääasiassa sitoutuneita, juuri tätä tarkoitusta varten paikalle tulleita henkilöitä. Paikalle pysähtyi sen lisäksi runsaasti ihmisiä, joita asia kiinnosti, mutta jotka eivät halunneet varsinaisesti osallistua juuri sillä kertaa. Tämän lisäksi markkinointi oli tavoittanut runsaasti ihmisiä, jotka tiesivät hankkeesta ja suhtautuivat siihen positiivisesti, vaikka eivät ainakaan sillä hetkellä olleet siihen sitoutuneet. Tämän perusteella voidaan todeta, että ensimmäinen sanoittamo onnistui hyvin sekä laadullisesti että määrällisesti mitattuna.

Kirjoittaja: Minna Hautio, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Kirjan talo 2018.  Kirjan talo. Viitattu 23.9.2018. http://www.kirjantalo.org/

Turkulainen 2018. Sanoita Turku -kisa käynnissä. Turkulainen 5.9.2018. Viitattu 23.9.2018. https://www.turkulainen.fi/artikkeli/691940-sanoita-turku-kisa-kaynnissa

Turkuposti 2018. Kerro kotikapunkisi tarina laulun sanoin. Turkuposti 3/2018. Viitattu 23.9.2019. https://issuu.com/turunviestinta/docs/turkuposti_3_2018

Turun kaupunki 2017. Turku Rock Academy kehittää toimintaansa uusilla yhteistyökuvioilla. Viitattu 23.9.2018. https://www.turku.fi/uutinen/2017-02-09_turku-rock-academy-kehittaa-toimintaansa-uusilla-yhteistyokuvioilla

Turun kaupunki 2018. Kerro kotikaupunkisi tarina omin sanoin. Viitattu 23.9.2018. https://www.turku.fi/uutinen/2018-07-27_kerro-kotikaupunkisi-tarina-omin-sanoin

Vaikutusverstas 2018. Tervetuloa. Viitattu 23.9.2018. http://www.vaikutusverstas.fi/