Taikamaton tarina on kaikkitietävän kertojansa antirasistinen kannanotto. Teksti on melankolisen toiveikas nähdyn, kuullun ja kuvitellun sekoitus. A-osan säkeistöt syntyivät nopeasti, miltei yhdeltä istumalta. Kertosäettä muovailin pidempään, ensiluonnos oli lattean yksiulotteinen ja osoitteleva. Valmiiseen versioon taisi tulla tasoja senkin edestä.”

Näin kertoo helsinkiläinen, kontulalainen Jukka Raitio kaupunkibiisin sanoituskilpailun valtakunnallisen sarjan voittajatekstinsä synnystä. Raitio on tottunut kirjoittaja ja sanoittaja, ja siitä kertoo muun muassa parin vuoden takainen voitto lähiöbiisin sanoituskilpailussa. Tuolloin hän voitti sanoituskilpailun Kontulan ostarimiljööseen sijoittuvalla tekstillään. Voitto innoitti häntä osallistumaan uuteen Humakin järjestämään kaupunkibiisin sanoituskilpailuun.

Raitio uskoo, että olisi osallistunut kilpailuun vaikka olisi ollut ensikertalainen sanoituskilvassa. Erityisen kannustimen uuden sanoituksen kirjoittamiseen hän ammensi Harri Saksalan vinkkivideosta, joka löytyi Biisisanoittamon Faceook-kanavalta. Tällä videolla Saksala mainitsi maahanmuuttoteeman olevan ajankohtaisuudessaan oiva biisin lähtökohta, ja siitä ehkä kannattaisi juuri nyt lähteä sanoitusta tekemään. Raitio tarttui tähän vinkkiin ja ryhtyi kirjoittamaan kilpailuun lähetettäväksi tuoretta tekstiä.

 

Kuva 1. Panu Hämeenahon näkemys Taikamatto-sanoituksesta.

 

Taikamaton sisko

Saksalan vinkki osoittautui erinomaiseksi, sillä vuosi sitten talvella Raitio oli myös kirjoittanut ja säveltänyt maahanmuuttoaiheisen, Meri-Rastilaan sijoittuvan kappaleen, jonka hän kuivailee olevan tämän voittajasanoituksen sisarteos.

– Taikamaton sisarteoksessa on ainakin osittain kyse samankaltaisista tunteista ja ajatuksista: kohtaamisen mahdollisuudesta ja muureja ylittävästä, jaetusta ihmisyydestä, hän kertoo.

Raitio raottaa aarrearkun kantta. Meri-Rastilan unet -sanoitus alkaa näin:

”Talvi Meri-Rastilassa
antennilautaset jäässä.
Yöksi ilta vaihtumassa,
radioaaltoja nukkujan päässä.

Todellisuus vasten hauraan
lohtunsa antavaa unta.
Linnuntiellä tarttuu auraan
Afrikan tähdiltä tuoksuvaa lunta.

Mogadishu Avenue
kirahvilla Pikku Myy
kohti meren rantaa ratsastaa.
Pysäkillä Kallvikin
hän pyytää mukaan Bashirin
uneen, jossa jää on kantavaa.”

 

Muotorakenteista ja niiden vierestä

 

Runous on vapauden valtakunta, ja lauluissa on tärkeintä, että kieli soi tavalla tai toisella – ja sanojalla on sanottavaa.

Tämän sanoittajan tarina alkaa 12-vuotiaan pojan luota. Jukkahan se siinä, tietenkin, ja hän on kuuntelemassa radiota, joka soittaa juuri nyt Hectoria. Tähän hetkeen juurtuu kahden vuosikymmenen matka kirjallisuuden ja musiikin kautta Raition ensimmäisiin omiin lauluteksteihin. Kaunokirjallisuus on kuulunut hänen elämäänsä lapsesta saakka, ja lukemisen myötä syntyi vähitellen tarve käyttää kieltä maailmojen luomiseen. Raition opinnot Tampereella suuntautuivat aluksi kirjallisuuden pariin.

– Lauluteksteissäni olen alusta lähtien suosinut mitallisia muotorakenteita ja puhtaita riimejä. Mutta vaikka ne minulta luonnistuvat, arvotukseni ja arvostukseni eivät toki rajoitu näihin säännönmukaisuuksiin.

Raition tekstillis-musiikillisten vaikutteiden punainen lanka kiemurtelee läpi suomirockin ja muiden eri-ikäisten klassikoiden läpi. Laululyriikoiden alettua rullata alkoi Raition ystävä säveltämään hänen sanoituksiaan. Tämä yhteistyö toimi myös toisin päin: ystävän sävellettyä sanattomia musiikkikappaleita, antoi hän niitä Raitiolle tekstitettäviksi. Nuotteihin sanoittaminen puolestaan harjaannutti tekstin tekemisen tekniikkaa.

Sävelsin Taikamaton vakuuttuakseni siitä, että teksti toimii lauluna. Omilla sävellyksillä myös uhmaan musiikillista lahjattomuuttani. Jännittävää saada vielä kolmaskin sävelmä, ja mieluiten maksimoin jännityksen jättämällä tyylilajin lopullisen valinnan muusikoille.

Taikamatto tulee saamaan muodonmuutoksen tämän kevään aikana, nimittäin se saa musiikillisen asun ylleen. Tästä järjestyksessään jopa kolmannesta Taikamaton sävellystyöstä ja sovituksesta vastaa Rock Academy Finland. Rock Academyn bändi myös tuo kappaleen kantaesitykseensä Helsinki-päivänä 12.6. kaikkien kuultavaksi. Helsinki onkin sopiva näyttämö tälle kappaleelle, onhan Valtakunnallinen kaupunkisanoitus syntyjään helsinkiläinen.

Taikamaton tapahtumapaikat olen valinnut tarinan ehdoilla siten, että ne ovat jotakuinkin yleisesti tunnistettavissa, Raitio kertoo.

 

TAIKAMATTO

Paperiton henkipatto,
matto, jolla lensit, alas ammuttiin
Vettä tihkui taivaan katto,
märkä pyörre heitti sinut Helsinkiin.

Leino-patsaan tyhjät taskut,
kämmenessä femma riittää ratikkaan.
Eivät nousut, pakkolaskut
hänelläkään perustuneet matikkaan.

Suojaava taivas kodittomin jumalin
on suojaa vailla itsekin ja silmin utuisin
se näkee matossasi uutta lehtivihreää
ja kuinka Espan lehmuksia Eikka hengittää.

Elielinaukiota

ylität, kun yltyy ääntenpaisumus.
Paikallinen uskonsota:
harmonikka vastaan sananjulistus.

Myyt yhden Ison Numeron ja
poimit jonkun pudottaman tupakan.
Raskolnikovin kohtaa Sonja
varjoisalla seinustalla aseman.

Suojaava taivas kodittomin jumalin
on suojaa vailla itsekin ja silmin savuisin
se näkee, miten matollasi lintu virkoaa
ja hento laulu riisuu Eikan pronssihaarniskaa.

Mittaat Säästöpankinrantaa,
keräät pullot, joista saldo lasketaan.
Ilta bonuksensa antaa:
Juhlateltan bändi tsekkaa saundejaan.

Suojaava taivas kodittomin jumalin
on suojaa vailla itsekin ja silmin janoisin
se näkee, miten matollasi varttuu puolikuu
ja tähtikeinun himmentynyt ketju kirkastuu.

Suojaava taivas kodittomin jumalin
on suojaa vailla itsekin ja voimin vähäisin
tuo sinut sadunkulmaan, jossa vartoo Eikka jo
ja taikamaton myötä nousee aamuaurinko.

San. Jukka Raitio